Olen tällä viikolla käynyt ajatuksella läpi melko alkuvaiheessa olevaa käsikirjoitustani. Tai siis sitä vähää mitä olen saanut kirjoitettua. Olen ruvennut alustavasti miettimään, miten pieniä palasia voisi ryhmitellä ja järjestää. Kummastuksekseni huomaan toistavani samoja teemoja jo nyt. Esimerkiksi vaatteiden tahrautumista tapahtuu, joskin aina vähän eri lailla. Samoin huomaan pyörittäväni läpi tekstin selaista teemaa, että on suuri onni, ettemme voi tietää tulevaisuutta.
Mielenkiintoista, olen nimittäin mielestäni aina kirjoittanut mukamas jotakin uutta, mitä en aiemmin ole vielä sanonut. Alitajunta ilmeisesti nostaa samoja ajatuksia yhä uudestaan ja uudestaan. Eihän se välttämättä ole paha, mutta teksti pitää tietysti yrittää muokata siten, ettei se näytä saman toistolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti