Kafka makaa sohvalla ja valuu jaloista ja käsistä, kuin sulana. Hän muistuttaa Salvador Dalin maalausta eikä näytä Kafkalta. Kuvissa hän näyttää kauniita, siten kuin mies näyttää kauniilta. Kärsimys on jossakin taka-alalla, ei kuvan pinnassa.
Kafkalla on hattu päässä, hän ei näytä yhtään omalta itseltään, mutta tiedän hänen olevan Kafka. Hän kertoo minulle, että kirjoittaisi vielä, jos pystyisi. Ihmettelen, miksi hän makaa sohvallani. Luulen saaneeni auringonpistoksen, koska se tuntui juuri tällaiselta, näin näkyjä ja pää oli kipeä.
Tällainen pieni harjoitelma unen pohjalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti