Viime tippaan jättämisestä

Minulta pyydettiin jo tammikuussa kontribuutiota antologiaan, johon kootaan Prahassa asuvien, englanniksi kirjoittavien tekstejä. Jonkinlaisena etäprahalaisena minut on kelpuutettu mukaan. Näin maaliskuussa minulla on ihan hirveä kiire, mutta en kehdannut kieltäytyä, sitä paitsi tällainen kyhhäilijä ei joka päivä edes pääse antologiaan.

No, tarkoitus oli kirjoittaa 3 pientä tekstiä Suomesta. Aiheet olivat jo valmiina, samoin luonnostelmat. Milloin on deadline? Tänään. Sainko tekstit valmiiksi? En. Ratkaisu: käänsinpä tuossa yön pimeinä tunteina 11 runoani englanniksi. Toivottavasti niistä edes joku kelpaa.

Nyt on jotenkin hirveä hävetysfiilis, että mitä ihmeen sepustusta sitä tulikin lähetettyä. En olisi itse asiassa tässä hässäkässä edes yrittänyt lähettää tekstejä, ellei niitä olisi minulta moneen kertaan pyydetty ja olin luvannut. Lupaus on lupaus.

Kissaakaan ei kiinnosta hätäisesti kötöstetty runous.